Luonnon päivä 2017

Me juhlistettiin luonnon päivää retkeilemällä metsässä. Kiipeilimme puissa ja tutkimme luupilla kasveja. Metsän täytti lintujen iloinen viserrys ja näimmekin paljon eri lintulajeja, mm. joutsenia, mustarastaan, kottaraisen, sekä tiiroja kalastus puuhissa. Retkikaverini meinasikin tiirojen lennon näyttävän "melko holtittomalta". 

Kuten aina, onnistuneeseen retkeen kuuluvat eväät. Sämpylät meillä unohtui keittiön pöydälle mutta pikkumies oli täysin tyytyväinen karkkeja sisältäviin kekseihin. Minun sydäntä lämmitti ukkelin sanat:  me voitaisiin käydä retkellä vaikka joka päivä, koska luonnossa on niin kivaa!   

Öjassa

Teimme kevään ensimmäisen patikointiretken vappuaattona Öjaan. Kiersimme Håkin lenkin joka oli pituudeltaan 12km. Reitin lähtöpiste sijaitsee Långön uimarannalla. Samasta paikasta lähtee myös Öjan saaristoreitti 21km, joka oli meidän alkuperäinen reittisuunnitelmamme. Muutaman kummallisen sattumuksen jälkeen päädyimme kuitenkin Håkin lenkille.

Maasto oli helppokulkuista polkua ja väillä myös tietä. Lumet olivat jo suurelta osin sulaneet, lumisia kohtiakin kyllä vielä löytyi. Muutamassa kohtaa oli märkiä paikkoja mutta kuivin jaloin selvittiin gore tex kenkien ansiosta. Meillä oli molemmilla uudet vaelluskengät jalassa ja retken pääasiallinen tarkoitus olikin testata uusia kenkiä. Tällä reitillä ei ollut taukopaikkoja ja siitä johtuen söimme eväät kököttäen kannon nokassa. Testissä meillä oli valmis savuporojuustokeitto ajatellen tulevia vaelluksia. 

Luonto ei tähän vuoden aikaan ollut parhaimmillaan ja ehkä siitä johtuen reitille ei sattunut mitään "sen kummempaa". Päätimme kuitenkin vielä joskus kiertää saaristoreitin, siltä reitiltä löytyy taukopaikkoja, lintu/näköalatorni sekä myös autiotupa.

Retkemme päättyi Långön uimarannalle auringon laskun aikaan. Haltioituneena ihailimme väriloistoa, jo pelkästään tämän takia kanantti ajaa Öjaan saakka. 

Retkihiihtoa Raahen saaristossa

Taskun kunnostettu pooki

Viime päivinä on tullut suunnattua hiihtolenkit meren jäälle. Harvinasta herkkua päästä jäälle hiihtämään. Läheskään joka talvi jäätilanne ei salli ulkoilua saaristossa. Täytyy nyt nauttia kun tähän on mahdollisuus. 

Kalla

Tänään käytiin kaverin kanssa muutaman tunnin hiihtoretki kierrellen saaresta toiseen. Pääsimme hiihtämään Kallan saareen saakka. Vähän kyllä mietimme uskaltaako Kallaan saakka hiihtää, kun emme oikein tienneet jään paksuudesta. Päätimme kuitenkin lähteä kokeilemaan. Löysimmekin jonkun valmiiksi hiihtämän ladun ja samaa reittiä pitkin hiihdimme Kallaan. 

 Alkuviikosta jäällä sai nauttia sumuisesta kelistä ja kauniista auringonlaskusta. Raahen saaristoon en kyllästy ikinä! <3

Retkiluistelua

Blogi on ollut unohduksissa koko kiireisen syksyn ajan ja monia mukavia retkiä on jäänyt taltioimatta tänne. 

Eilinen päivä kului retkiluistellen tekoaltaan jäällä. Aamusta lähdimme perheen kanssa jäälle ja luistelimme edestakaisin pienellä alueella. Perheen pienin väsähti ensimmäisenä ja osa porukasta lähti autolla kodalle syömään eväitä. Tyttären kanssa luistelimme 4km matkan kodalle missä muu perhe odotti meitä. Lapset väsyivät ja tulimme kotiin syömään. Minulla jäi luistelu vielä vähän kesken ja keitin termariin teet ja lähdin yksin jatkamaan luistelua.

En ole aikaisemmin liikkunut tekoaltaan jäällä, eikä minulla ole mitään tietoa virtapaikoista. En myöskään omista jääsauvaa jolla olisin voinut testata jään paksuutta. Yritin kuitenkin noudattaa varovaisuutta luistelemalla rannan tuntumassa. Varsinkin kun jäällä liikkuu yksin, on syytä olla ottamatta typeriä riskejä. Toki minulla oli naskalit kaulassa ja kuivat vaatteet repussa. 

Aika kului jäällä  nopeasti ja vaikka pidin vauhdin rauhallisena, matkaa kertyi ihan huomaamatta 17km. Tajusin ajankulun vasta, kun aurinko alkoi laskemaan ja värjäsi taivaan ja jään pastellivärein. Oli erittäin kaunista.

Reissun ainoa vahinko sattui palatessa autolle kun kaaduin jäisellä polulla. Loukkasin vähän käsiä ja toista jalkaa. Kovasti kävi kipeää, mutta taisin onnekseni selvitä jälleen kerran vain pelkillä mustelmilla.